Haltijan maatila
Haltijan tila muodostuu 10,5 hehtaarista peltoa, pienestä (4,5 ha) metsäalasta ja tilakeskuksen tonttimaasta. Nämä pellot ovat olleet vuodesta 2014 vuokraviljelyssä Ira ja Ari Hellsténin maatilayrityksella. Peltolohkojen siirtäminen luomu- ja biodynaamiseen viljelyyn aloitettiin 2014 ja vuodesta 2016 lohkot ovat olleet luomu- ja demeter-sertifioituja.
Haltijan tilan peltoja hoitavat ja vuokraavat maatalouskäyttöön viljelijät Ira ja Ari Hellstén.
Haltijan maatilan viljelijät Ira ja Ari Hellstén
Tiemme viljelijöiksi on kulkenut yhteisöllisten hankkeiden kautta. Kun Kurjen ekokylälle etsittiin paikkaa, ajatus oli, että kestävää elämäntapaa tavoiteltaessa tulee ottaa vastuuta myös ruoantuotannosta. Kun ekokylän rakennuspaikaksi lopulta löytyi tila, johon tarvittiin viljelijät, otimme haasteen vastaan. Yhteinen päätös oli, että viljelyä hoidetaan biodynaamisesti. Ari on kasvanut karjatilalla ja osasi näin ollen maatilan töistä eläintenhoidon ja kone- ja peltotyöt. Ira kouluttautui puutarhuriksi ja siirtyi ekokaupan alalta alkutuotantoon.
Työ alkoi vuonna 2011 Kurjen tilan 16,5 hehtaarilla peltojen siirtämisellä luomuun ja biodynaamisiksi. Kotieläimet ja puutarhaviljely avomaalla astuivat täysimittaisesti mukaan vuodesta 2013, kun pellot olivat luomu- ja demeter-sertifioituja.
Vuonna 2014 viljelyala lisääntyi 10,5 hehtaarilla, kun naapuri, joka oli seurannut työtämme, halusi omatkin peltonsa hoitoomme. Tämä samainen (10,5 ha) ala siirtyi vuonna 2019 joukkorahoituksen turvin Biodynaamisen viljelyn säätiön omistukseen ja muodostaa nykyisen Haltijan tilan. Näiden peltojen lisäksi hoidamme n. 6 ha maisemanhoitoalueita ja perinnebiotooppeja, joita on vuokrattu Vesilahden kunnalta ja naapureilta. Niillä laiduntavat eläimet tekevät äärimmäisen arvokasta työtä ennallistamalla harvinaiseksi käyneitä kasvuympäristöjä uhanalaisille kasvi- ja hyönteislajeille.
Elämässä mikään muu ei ole varmaa kuin muutos. Vuonna 2020 olemme jälleen kiitollisina allekirjoittaneet uuden vuokrasopimuksen 6 hehtaarista ystävämme luomupeltoja, joita alamme hoitaa biodynaamisesti ja tuomme niillekin eläinten läsnäolon. Samalla tämä vuosi on näillä näkymin viimeinen vuosi, jona hoidamme Kurjen tilan peltoja (kts.tiedote).
Maatilamme tai me henkilöinä emme omista lainkaan peltoja, ainoastaan vuokraamme ja hoidamme niitä. Ajattelemme, että ihmisen elämä on lyhyt henkäys maan elämän mittakaavassa. Voimme tehdä parhaamme ja pyrkiä siihen, että jätämme haltuumme saadun maailman jälkipolville edes hitusen paremmassa kunnossa kuin sen itse saimme. Omistaminen ei ole oleellista… tai oikeastaan maan tulisi kuulua kaikille. Säätiömuotoinen omistus on lähinnä ideaalia maan vapauttamisesta keinottelun ja vallankäytön välineestä yhteiseksi resurssiksi. Yhteistyö Biodynaamisen viljelyn säätiön, Haltijarahaston ja Maanhaltijoiden kanssa on ollut luonteva kehityskulku ja tuo elämäämme ja työhömme valtavasti toivoa ja iloa.
Me olemme kantaneet ja kannamme vastuuta tämän monimuotoisen biodynaamisen tilan hoitamisesta. Haluamme kutsua kaikki uudistavasta, regeneratiivisesta viljelystä, biodynamiikasta, luonnonsuojelusta, kotieläimistä ja puutarhanhoidosta kiinnostuneet mukaan luomaan ja synnyttämään uutta tilakokonaisuutta. Se voidaan nimetä “Haltijan tilaksi”, mutta se voi pitää sisällään kudelman tai palapelin, jonka osat ja mukana olevat ihmiset voivat sijaita fyysisesti erillään ja muodostaa silti kokonaisuuden. Samalla voimme alkaa harjoitella ja rakentaa uutta yhteisöllisyyttä ja muutostaloutta osuuskunta Uusruukin kanssa.
Mitä on biodynaaminen viljely?
Biodynamiikka on kokonaisvaltainen, ekologinen ja eettinen lähestymistapa viljelyyn, maanhoitoon, ruuan jatkojalostukseen ja ravitsemukseen. Sen juuret ovat Rudolf Steinerin vuonna 1924 pitämässä esitelmäsarjassa (tunnetaan nimellä Maatalouskurssi), jonka hän piti ravinnon laadun heikkenemisestä huolestuneille viljelijöille. Sittemmin biodynaaminen viljely on kehittynyt viljelijöiden ja tutkijoiden yhteistyössä. Valvottua biodynaamista tuotantoa on kaikkialla maailmassa, 54 maassa ja yli 5 000 tilalla.
Biodynaaminen viljely perustuu luonnonvarojen kestävään käyttöön. Maan hedelmällisyyttä vaalitaan kompostoinnin, viherlannoituksen, vuoroviljelyn ja biodynaamisten ruiskutteiden (preparaattien) avulla. Kemiallisia lannoitteita ja torjunta-aineita ei käytetä eikä myöskään geenimanipuloituja kylvösiemeniä tai rehuja.
Biodynaamisessa viljelyssä korostetaan omavaraisen ja omaleimaisen tilakokonaisuuden merkitystä elintarvikkeiden tuotannon perusyksikkönä. Tilakokonaisuus muodostaa oman ekosysteeminsä, joka lisää maaseutuluonnon monimuotoisuutta. Tilat nähdään omina yksilöinä, joissa ulkopuolisten tuotantopanosten määrä minimoidaan. Kokonaisuuteen kuuluvat tilan maiden, viljelykasvien ja kotieläinten lisäksi myös ihmiset ja koko tilaa ympäröivä luonto. Eläinten riittävä liikkumavapaus on yhtä tärkeä kokonaisuuden osa kuin vaikkapa tilalla järjestettävät vuodenaikajuhlat, jotka kohottavat irti arjesta ja antavat voimaa tarttua jokapäiväisiin askareisiin.
Biodynaamisessa tuotannossa pyritään tuottamaan mahdollisimman elinvoimaista ruokaa. Tuotanto on siksi jatkuvaa vuoropuhelua luonnon kanssa ja tilan hoitamista siten, että siitä tulee monipuolinen ja vahva. Tilan luonnollista kapasiteetti ei saa ylittää ja ihmisten tulee toimillaan palauttaa luontoon enemmän kuin siitä on otettu. Näin maa uudistuu ja sen elinvoimaisuus itse asiassa kasvaa koko ajan.
Biodynaaminen on lyhenne sanasta biologis-dynaaminen. Vankan biologisen ja ekologisen perustan lisäksi tälle viljelymenetelmälle on tyypillistä dynaaminen ajattelutapa. Laajennettu luonnontieteellinen näkemys auttaa hahmottamaan kokonaisuuksia ja vuorovaikutussuhteita. Näin työskentely maataloudessa asettuu osaksi luonnon suuria rytmejä.
Lue lisää biodynaamisesta viljelystä: https://www.biodynsaatio.com/viljelystä