Elämme erikoista aikaa. Ilmastonmuutoskeskustelu käy kiivaana. Toiset menettävät yöunensa ja toiset ilmastoahdistuvat. Viranomaiset heittelevät tiekarttoja ja ohjeita siitä, miten pitää elää ja miten pitää syödä ja mitä ei missään nimessä saa syödä. Ei saa tehdä sitä eikä tätä. Ja jätetään menemättä kouluun, jotta maailma pelastuu. Hiilidioksidi on paha peikko. Saako kohta edes hengittää tuntematta syyllisyyttä? Syytetyn penkille kuljetetaan milloin kukakin, milloin mitäkin, lehmästä lähtien. Koko keskustelu on säntäilevää ja irtonaista. Tuntuu, että ilmastopaniikissa kukaan ei ehdi tai ei osaa katsoa kokonaisuutta, eikä nähdä värejä ja sävyjä mustan ja valkoisen välissä.
Ja sitten siinä sivussa meillä on alkava lama. Kuluttajien resurssit ovat vähäiset, kaupat halpuuttavat, tuottajahinnat laskevat, armeija marssii ulkomaisella soijalla ja palmuöljyllä. Lapset, vanhukset ja sairaat ruokitaan halvimmalla mahdollisella appeella. Tässä ristitulessa ja kaaoksessa suomalainen maanviljelijä yrittää selvitä huomiseen ja uskoa vielä kerran, että kyllä se siitä.
Olisiko hetki pysähtyä ja miettiä mihin suuntaan haluamme kulkea, millaisessa maailmassa haluaisimme elää? Yhteisen tulevaisuudenkuvan luominen on nyt tärkeää: kun sellainen on, voidaan sitä kohti etsiä reittejä.
Kurkirahasto on impulssi terveempään suuntaan. Me näemme, että maatalous ei ole kaiken pahan alku, vaan koko yhteiskunnan sydän. Maasta ja luonnosta saa alkunsa koko yhteiskuntamme. Sieltä saamme ravintomme ja muutkin resurssit, joiden varaan olemassaolomme ja yhteyskuntamme rakentuu, myös kaikki siitä kasvava taloudellinen toiminta. Maanviljelijät ovat erityisessä asemassa toimiessaan toinen jalka luonnossa, toinen jalka taloudessa. He työskentelevät yhtäältä puhtaasti luonnon kanssa ja ovat toisaalta kosketuksissa talouselämän kanssa tuotteita myydessään. Termi agriculture, maa(talous)kulttuuri, kuvastaa erinomaisesti viljelytyön laatua. Se on käytännössä kulttuurityötä, yhteisen resurssin eli maan ja luonnon hoitoa ja uusien talousarvojen pohjan luomista. Luonto ei tunne rahan käsitettä.
Ruokaketju pellolta pöytään on tänä päivänä lineaarinen jatkumo, jossa tuotteet kulkevat toisen suuntaan ja raha toiseen. Kuluttajat maksavat omien resurssiensa mukaan tuotteista ja ruokaketjun jokainen toimija siirtää omat kulunsa ja tuottovaatimuksensa ketjussa seuraavalla. Lopulta tullaan janan alkupäähän, jossa on tuottaja. Hänellä ei olekaan ketään kenelle siirtää tuotto-odotuksensa. Luonto ei anna alennusta. Tässä mallissa toimijat eivät näe toisiaan ja tuottaja saatetaan nähdä jopa osana luontoa, jolla ei ole tarpeita. Tässä koko ketjun siirtämässä hintapaineessa elää alkutuottaja, jonkas on sitten pakko lyhytnäköisestikin maksimoida tuottavuuttaan, vaikka sitten luonnon kustannuksella, sen hyvinvoinnista tinkien.
Hintapaineiden lisäksi tuottajat kohtaavat kohonneiden tuotantokustannusten realiteetit. Esimerkiksi pellon hinta on kuplaantunut ja irronnut todellisuudesta. Pellon hankintahintaa ei enää ole mahdollista kuolettaa tuotannon tuloksella. Harvalla viljelijällä on enää mahdollisuutta edes hankkia peltoa ostamalla. Ja jos ostat, niin koko tuotannon taloudellinen lähtökohta on mahdoton.
Kaikki kasvaa maasta
Miten sitten voisimme lähteä asioita kääntämään oikeaan suuntaan? Ilmastonmuutoksen torjumisessa ja maailman ruokkimisessa on olemassa jo toimiva malli. Uudistava maatalous (tai regenerative agriculture) toimii siten, että maata hoidetaan niin, että sen hiilen (humuksen) määrä kasvaa. Siinä siis sidotaan hiiltä ilmakehästä maaperään. Näin ilman hiilidioksidi pitoisuus vähenee ja ilmastonmuuts hidastuu. Samalla maa alkaa voida paremmin ja tuottaa laadukkaampaa ja ravitsevampaa ruokaa. Biodiversiteetti lisääntyy ja meille elintärkeiden pölyttäjien määrä kasvaa. Maa alkaa käytännössä uudistaa itseään.
Tämä on siis päinvastainen suunta kuin tehomaataloudessa. Olennaista uudistavassa maataloudessa on myös tilakokonaisuusajettelu, jossa tilat ovat viljelypanosten suhteen suljettuja kiertoja. Sinne ei tuoda ulkopuolelta lannoitteita eikä torjunta-aineita. Erittäin tärkeänä osana suljettua kiertoa on oman komposoidun karjanlannan käyttö. Näin positiiviset ympäristövaikutuksen kasvavat kun kemianteollisuuden resursseja kuluttava vaikutus jää pois. Biodynaaminen viljely on loistava menetelmä toteuttaa uudistavaa maataloutta.
Ensimmäinen askel
Ensimmäinen askel tulevaisuuteen on mahdollistaa uudistava maatalous Suomessa. Kun ymmärretään viljelijöiden ja maatalouden erityinen asema ja laatu, voidaan miettiä miten kustannusrakennetta voidaan muuttaa sellaiseen suuntaan, että toiminta on mahdollista. Ensimmäinen suuri kustannuserä on maanhankinta. Jos yhteisöt hankkivat maata yhteiseen omistukseen voivat he ensinnäkin määritellä miten yhteistä maata hoidetaan. Ja yhteisö voi luovuttaa maan hoidon valitsemansa ammattilaisen käsiin. Ihannetilanteessa ilman korvausta. Näin maatalous voi lähteä rakentumaan terveeltä pohjalta. Maa on yhteinen rerurssimme ja sen käsittely markkinatalouden palikkana ei ole oikein.
Miksi Kurkirahasto?
Tarve aktiiviselle ensimmäiselle askeleelle syntyi Kurjen biodynaamisen maatilan vuokralla olleiden peltojen tullessa myyntiin. Edellä mainituista syistä viljelijöillä ei ollut mahdollisuutta ostaa peltoja. Pyöreän pöydän ääressä mietittiin vaihtoehtoja, joilla peltojen biodynaaminen viljely saataisiin turvattua. Heti alusta oli selvää, että jonkinlaiseen yhteisölliseen ja yhdessä kannettuun ratkaisuun pitäisi pyrkiä. Sanonta pienistä puroista syntyy suuri joki, on täysin tosi. Suomalaisen lainsäädännön puitteissa päädyimme siihen että maan hankkiminen yhdessä ja sen säätiöiminen olisi varmin vaihtoehto. Silloin biodynaamisuuden turvaaminen olisi varminta. Säätiön perustaminen on juridisesti raskas toimenpide ja kun Biodynaamisen viljelyn säätiö ilmoitti olevansa haluakas auttamaan, tartuttiin auttavaan käteen. Biodynaamisen viljelyn säätiö perusti alleen itsenäisen rahaston, joka sai nimekseen Kurkirahasto. Juridisesti nämä ostetut maat omistaa säätiö, mutta käytönnön työstä ja peltojen hoidostaa vastaa paikallinen rahasto. Maan ostoon tarvittavaa rahaa lähdettiin keräämään joukkorahoituksen turvin ja yhteisön ponnistus tuotti sen verran pääomaa, että pankkilainan ja säätiön oman rahan turvin pääsimme ostamaan helmikussa 2019 14 hehtaaria maata yhteiseen omistukseen.
Maanhaltijuus
Vaikka Kurkirahaston tärkein päämäärä on turvata pellon biodynaaminen viljely kauas tulevaisuuteen, kulkee rinnalla yhtä tärkeänä päämäärän sosiaalisen verkoston luominen alkutuotannon ja yhteisen maan ympärille. Kurkirahaston toiminnan tukemiseen rahallisesti mukaan lähteneet syntyvät Maanhaltijoiksi, henkilöiksi ja yhteisöiksi jotka kantavat yhteistä impulssia.
Maanhaltijat ovat suojelemassa humusta, osallistumassa ilmastonmuutoksen torjuntatyöhön, vaikuttavassa ruuan laatuun, pitämässä huolta monimuotoisuudesta, tukemassa viljelijäitä heidän työssään ja luomassa uusia sosiaalisia ja osallistamivia rakenteita. Maanhaltijuus on suuri ja merkittä tehtävä.
Osallisuuden ja kohtaamisen merkitys maailmaa muokkaavana voimana
Pelkkä maan irrottaminen talouden kierrosta ei riitä korjaamaan vääristyneitä rakenteita vaan luonnon ympärille kasvaneen talouden ja yhteiskunnan pitää myös eheytyä. Oman luontosuhteen ja osallisuuden tunteen kasvun kautta arvostus ja ymmärrys luontoa ja maataloutta kohtaan kasvaa ja voidaan luoda uutta reilumpaa vuorovaikutusta ja taloutta ja löytää uusia tapoja toimia.
Kesällä 2019 Kurkirahaston maalle perustettava Mahdollisuuksien Puutarha on sydän tuleville tapahtumille joiden avulla pyritään lisäämään ja kasvattamaan luontotietoisuutta ja luomaan osallisuutta. Puutarhassa ja sitä ympäröivällä maatilalla sekä lapset että aikuiset voivat vierailla oppimassa vaikkapa luonnon monimuotoisuudesta, kestävästä kehityksestä ja uudistavasta maataloudesta.
Yksilöinä yhteisössä
Individualismi, oman edun tavoittelu, voiton ja tehokkuuden maksimointi ovat osaltaan tuoneet meidät maailmaan, jossa nyt elämme. Tämä tie on tullut päätökseen ja reitti parempaan tulevaisuuteen vie yksilöiden voiman ja tahdon yhdistämisen, yhdessä tekemisen kautta. Yksittäisen ihmisen on vaikeaa itsekseen muuttaa maailman kulkua. Voima ja uudet ratkaisut syntyvät yhteisöllisessä toiminnassa, yhteisiin päämääriin sitoutumisessa. Tämä ei tarkoita paluuta menneeseen, vaan nyt on löydettävä uudet tavat toimia näiden päämäärien eteen, yksilöinä yhteisöissä.
Kurkirahaston Maanhaltijuus on alku tälle matkalle. Yhdessä toimien saamme suuria asioita aikaan. Nyt olemme ostaneet maata uudenlaiseen omistukseen. Erityisenä yhteisenä tehtävänä on löytää niitä toimintamuotoja, joilla jokainen voisi löytää oman suhteensa maahan ja alkutuotantoon ja tulla omalla tavallaan, omien mahdollisuuksiensa mukaan, osalliseksi.
Olemmme astuneet portista uuteen maailmaan ja seisomme ihmetystä ja kunnioitusta tuntien tässä uudessa maailmassa, joka odottaa meidän tekojamme ja ratkaisujamme. Yksin, kaksin tai kolmisin tuo uusi valoisa maailma tuntuu liian isolta valloittaa. Mutta yhdessä muiden Maanhaltijoiden kanssa se on mahdollisuuksia täynnä.
Tulevaisuuteen tähyillen,
Sari Kalliokoski
Kurkirahaston puolesta
Alla viedeonpätkä päivästä, jolloin Kurkirahaston työryhmä kävi voimaantumassa kaalinistutustalkoissa Kurjen biodynaamisella tilalla.
Write a comment